SOOPAn logoSOOPA ry, Oulun yliopiston partiolippukunta

Vaellus- ja retkiohjeet

Olet siis lähdössä SOOPAn kanssa vaellukselle: Tervetuloa! Tässä sinulle aimo annos tietoa kokeneemmilta konkareilta. Jos jokin jää silti askarruttamaan, ota yhteyttä vaelluksen järjestäjään tai ryhmänjohtajaasi.

Vaelluksen suunnitteluvaiheessa kysy reippaasti muilta ja juttele ryhmäsi kanssa, sillä vain niin saat juuri itsellesi sopivan vaelluksen! On myös tärkeää, että arvioit oman kuntosi ennen vaellusta. Älä ilmoittaudu pitkälle vaellukselle, jos et ole aikaisemmin kokeillut esimerkiksi viikonloppuretkeä ja et tiedä omaa kuntoasi tai jaksamistasi. Hyvä peruskunto ja reipas asenne ovat erittäin tärkeitä!

Vaelluksen ajaksi jakaudutaan pieniin, noin 2-6 hengen ryhmiin, jotka liikkuvat maastossa itsenäisesti. Vaellukselle ilmoittautuneet jaetaan ryhmiin pääasiassa kuntotason mukaan. Jokaiseen ryhmään sijoitetaan myös yksi tai useampi kokeneempi vaeltaja. Osallistujien muut vaellukseen liittyvät toiveet otetaan huomioon ryhmäjaossa mahdollisuuksien mukaan.

Ryhmän toiminta SOOPA:n vaelluksilla perustuu siihen, että kaikki osallistujat ovat aikuisia ihmisiä. Se tarkoittaa sitä, että ennen vaellusta ja vaelluksen aikana kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat tasavertaisesti ryhmän toimintaan ja päätöksiin. Ennen vaellusta jokainen ryhmän jäsen huolehtii, että hänellä on tarvittavat varusteet ja hän osaa käyttää niitä. Ensikertalaisia pyydetään viestimään kokeneemmille ryhmäläisille tärkeimmät varustevalinnat: makuupussi ja -alusta sekä suksi- ja kantovälinevalinnat, ja pyytämään neuvoa ovatko ne riittävät. Erityisesti varustepuutteet ja -hankaluudet tulee kertoa etukäteen.  Ja sitten vaelluksella, kerro muille ryhmäläisille mahdollisista ongelmista esim. jaksamiseen, terveystilanteeseen tai varusteisiin liittyen mieluummin ennen kuin liian myöhään.

Jokaiselle ryhmälle valitsemme ilmoittautuneista yhteyshenkilön, joka on usein aiemmin SOOPAn vaelluksilla mukana ollut tai muuten kokeneempi vaeltaja.  SOOPA:n vaelluksilla Yhteyshenkilön tärkein vastuu on ylläpitää sujuvaa tiedonsiirtoa. Tällä tarkoitetaan tiedon siirtoa:

– ryhmän sisällä ennen vaellusta ja sen aikana

– ryhmän ja vaelluksen järjestäjien välillä

– ryhmän varustetarpeista SOOPA:n varastonhoitajalle tai vaelluksen varustevastaavalle

– edellisiltä vaelluksilta ensikertalaisille (kokemuksen siirto).

Kaikki ovat kuitenkin osaltaan vastuussa viestinnän onnistumisesta!  Sopikaa yhdessä reitistä, tauoista, päivärytmistä, tavoitteista jne. ennen vaellusta ja vaelluksen aikana.

Sisällysluettelo

  1.  Vaeltaessa
  2. Turvallisuus
    • Loukkaantuminen ja tapaturma
    • Eksyminen ryhmästä
    • Lumivyöryvaara
    • Kivivyöryvaara
  3. Olennaista lisätietoutta
  4. Varusteet: mitä mukaan milloinkin?
    • Vaatetus
    • Lämmittäviä tekijöitä
  5. Hinnat
  6. Vakuutus
  7. Lisää infoa?

Vaeltaja Hetta-Pallas

Vaeltaessa

  • Liikutaan yleensä 4-8 hlön porukoissa, joissa on vähintään yksi kokeneempi vaeltaja mukana. Kukaan ei liiku yksin missään.
  • Seuraa kartasta, missä ryhmä on milloinkin menossa. Jokaisen kuuluu tietää olinpaikkansa. Jos et osaa suunnistaa tai paikantaa ryhmän sijaintia kartalta, kysy toisilta apua. Jos moni jättää kysymättä, voi koko ryhmä olla yllättäen eksyksissä, kun kaikki luulevat, että joku muu tietää, missä porukka on. Muista myös kartan vedenpitävyys: jos et omista karttalaukkua, kartan voi kontaktimuovittaa etukäteen tai viimeistään vaellusbussissa.
  • Tasainen tahti, jossa kaikki pysyvät mukana, on kaikkien kannalta miellyttävin vaihtoehto. Edellä menijää vaihdetaan tasaisesti, jotta kaikki saavat välillä kulkea omaa tahtiaan. Jos joku menee liian lujaa, hän kantaa mielellään lisää tavaraa. Viimeisenä on raskainta kulkea yleensä kesällä, talvella hiihtäessä taas helpointa.
  • Taukoja kannattaa pitää ja ehdottomasti sanoa, jos väsyttää, paleltaa tai on nälkä. Liika rehkiminen on vain epämiellyttävää ja vie mehut ennen aikojaan. Jokainen osaa kunnioittaa toisten etenemisvauhtia ja jaksamista.
  • Leirielämä on rentoa ja mukavaa, kun kaikilla on hyvä mieli ja yhteiset askareet kuten teltan pystytys, veden haku/sulattaminen, tuvan lämmittäminen ja ruoanlaitto hoidetaan porukalla.
  • Kaikkihan tietää, että roskat kannetaan pois luonnosta ja että luontoa kunnioitetaan, mutta koska kaikki myös tietää että kertaus on opintojen äiti, toistetaan se nyt vielä tässäkin.
  • Huumoria kannattaa viljellä.

Turvallisuus

  • Jos vaelluksella tulee ongelmia aivan minkä tahansa asian kanssa, puhu asiasta ryhmän jäsenille. Muut osaavat auttaa. On ryhmän turvallisuudelle vaarallista, jos ongelmatilanteita ei ratkaista heti kun ne ilmestyvät. Kerro reilusti ja suoraan omista toiveistasi ja tuntemuksistasi ryhmällesi.
  • Ryhmäpaine voi lisätä riskitilanteita ryhmävaelluksilla, varsinkin jos ryhmän jäsenet eivät entuudestaan tunne toisiaan. Ryhmän tulee olla yhtä mieltä päivän tavoitteista, huiputuksista ja vaikeiden maastonkohtien ylityksistä. Älä ali- tai yliarvioi muita ryhmäsi jäseniä.
  • Katsokaa ryhmän kanssa etukäteen mahdolliset lyhemmät poistumistiet tunturista sivistyksen pariin. Esim. tavallinen vatsatauti iskee helposti, ja jos ei neste pysy ruumiissa, ei eteneminenkään onnistu. Tällöin pitää olla selvillä, voidaanko odottaa paranemista päivä-pari ja silti ehtiä bussiin vai täytyykö potilasta siirtää paikkaan, josta evakuointi olisi mahdollinen.
  • Loukkaantuminen tai tapaturma
    • Vaelluksella sattuu kaikenlaista. Sattuipa mitä tahansa, se kannattaa hoitaa heti kuntoon ja jatkaa matkaa vasta sitten.
    • Tapaturmat, joista selviää laastarilla, eivät ole vakavia. Sen sijaan tilanteet, joissa joku lyö kirveen jalkaansa tai tippuu jäihin, ovat aivan toista luokkaa.
    • Vakavammissa tapaturmissa pitää arvioida tilanne ja toimia sen mukaan. Pystytäänkö pulaanjoutunut pelastamaan ryhmän omin avuin vai tarvitaanko lisävoimia? Pystytäänkö sattunut vahinko hoitamaan ryhmän voimin? Pystyykö loukkaantunut jatkamaan matkaa?
    • Vakavia tapaturmia sattuu kuitenkin harvoin. Niitä tulee ehkäistä yleisellä huolellisuudella, suunnittelemalla reitin niin, että se on ryhmän taitotasoon nähden sopiva, olemalla huolellinen terävien, kuumien ja kylmien asioiden kanssa, pitämällä huolta hygieniasta jne.
  • Eksyminen ryhmästä
    • Ryhmällä ei ole välitöntä hätää, jos koko ryhmä on yhdessä eksymistilanteessa. Silloin täytyy ottaa rauhallisesti ja selvittää, missä ryhmä on (omia jälkiä seuraamalla, maamerkkejä maastosta etsimällä). Jos on ilta tai huono sää, kannattaa pystyttää teltta ja nukkua yön yli ja/tai odottaa sään selkenemistä.
    • Jos osa ryhmän jäsenistä joutuu erilleen muusta ryhmästä ilman, että siitä on erikseen sovittu, on tilanne paljon vakavampi. Tässäkin tilanteessa ryhmän kannattaa pysähtyä ja selvittää tilanne tarkemmin: Onko erkaantuneessa ryhmässä suunnistustaitoisia? Onko ilta tai huono sää lähestymässä? Mikä on ryhmän jaksaminen ja jäljelläoleva päivämatka? Onko lähistöllä selviä maamerkkejä, joiden luokse on hyvä suunnata? Näiden tietojen perusteella ryhmän tulee päättää, miten tilanne ratkaistaan: Lähtevätkö kaikki vai vain osa ryhmästä etsimään erkaantuneita vai odotetaanko, että he saapuvat? Missä erkaantuneet todennäköisesti ovat ja mihin he todennäköisesti ovat matkalla? Onko heillä mukanaan telttaa tai keitintä? Jokainen tilanne on erilainen ja siksi tarkkojen ohjeiden antaminen on vaikeaa. Tärkeää on pysyä rauhallisena, syödä ja juoda ja selvittää tilanne huolellisesti.
    • Erkaantumisen vaara ja vaarallisuus pienenee, kun mahdolliset eksymisskenaariot käydään läpi ennen vaellusta (mm. mitä tehdä, jos eksyy muista). Jokaisen ryhmän jäsenen tulisi aamulla liikkelle lähdettäessä olla tietoinen siitä, mistä ryhmä on lähdössä ja minne menossa.
    • Vaeltaessa jokaisen täytyy pitää huolta siitä, että perässä kulkeva on vähintään näkö- ja mielellään huutoyhteyden päässä. Jokaisen tulee seurata kartasta, missä ryhmä liikkuu, ja jokaisella tauolla on hyvä varmistaa kaikilta ryhmän senhetkinen arvio olinpaikasta. Taukoja kannattaa pitää ja varmistaa kanssavaeltajilta, väsyttääkö tai nälättääkö heitä. Kun jokainen ryhmän jäsen on suurin piirtein samoissa fyysissä voimissa, eksymisen vaara on pienempi ja haitatkin lievemmät.
  • Lumivyöryvaara:
    • Aiheutuu epävakaasta, vaihtelevasta säästä (lämpötilaerojen raju vaihtelu, lumisade vs. pouta), kun eripainoista ja –kiteistä lunta kerrostuu päällekäin.
    • Pääasiassa 25-45 asteen rinteillä: loivemmille ja jyrkemmille rinteille ei kerry riittävästi vyöryaltista lunta, mutta poikkeuksiakin on.
    • Asiasta kannattaa jutella ryhmän kanssa ennen reissulle lähtöä ja kartalta varmistaa jo etukäteen rinteet, joissa vyöryvaara on mahdollinen. Käykää myös läpi se, kuinka lumivyörytilanteessa toimitaan.
  • Kivivyöryvaara:
    • Älä kulje rinteissä, joissa on paljon irtokiveä ja helposti liikkuvaa maa-ainesta. Vältä myös liian pystyjä rinteitä ja törmiä: kierrä, mikäli mahdollista, ja nouse ylös loivasti sivuttain.
    • Varaudu siihen, että etenkin Norjan tuntureilla kivikkoa on kaikilla vuorenrinteillä, vaikkei sitä erikseen karttaan olisikaan merkitty. Se hankaloittaa nousua ja laskua.
    • Hyvä vaaranehkäisykeino: Älä kulje kenenkään perässä rinteessä, jossa on irtokiviä tai irtonaista maata. Jos ylempänä oleva liukastuu, kaatuu ja lähtee luisumaan alas, silloin on rinteen juurella pian kaunis kasa pikkusoopalaisia.

Olennaista lisätietoutta

  • Soopalainen juomakulttuuri eroaa merkittävästi opiskelijoiden normaalista juomakulttuurista. ”Normaali opiskelija” odottaa iltaan ja juo sitten litrakaupalla, mutta kunnon soopalainen nauttii nesteitä säännöllisesti pitkin päivää. Aloitteleville soopalaisille tämä muutos on yllättävä ja vaatii totuttelua, ettei nestehukka pääse yllättämään.
  • Sama suomeksi: Vaellus on raskasta ja siinä tulee hiki (turhaa hikoilua kannattaa myös ehkäistä sopivalla vaatetuksella). Nestehukka on varsin varteenotettava uhka: päänsärky, väsymys ja lihasheikkoudet ovat varsin ärsyttäviä vaivoja. Vettä kannattaa juoda jo ennen kuin tulee jano, on hyvä hörpätä vettä vaikka vartin välein. Kannattaa myös pistää jotain pientä purtavaa naamaan energiatason ylläpitämiseksi.
  • Muovipusseja ei koskaan voi olla liikaa. Ihan oikeasti. Ihminen tuottaa myös maastossa aika määrän jätettä. Kamojen pakkaaminen muovipusseihin on myös kätevää: helppo erottaa eri asioita rinkasta/ahkiosta, nopeuttaa toimimista. Muovipusseja voi myös käyttää apueristyksenä reikäisissä kumppareissa tai märissä vaelluskengissä. Ne lämmittävät yllättävän paljon.
  • Ota tulitikkuja monta pakettia mukaan, pakkaa ne minigrip-pusseihin ja säilytä kaikkia eri paikoissa (rinkan ja vaatteiden eri taskut, trangia). Märistä tikuista on toki jännä rakentaa pienoistaloja ja hukkuneita askeja on hauska etsiä, mutta ei niillä tulta sytytetä.
  • Jos yöllä tulee kylmä: tee jumppaliikkeitä makuupussissa (esim. vatsalihasliikkeet), käperry vierustoveriin kiinni, laita untuvatakki makuupussin päälle, syö jotain energiapitoista tai herätä joku – kaikilla on seuraavana päivänä kurjaa, jos yksi kiukuttelee väsyneenä, joten on tärkeää, että jokainen nukkuu öisin.
  • Jokainen on kiukkuinen väsyneenä, kylmissään ja/tai nälkäisenä. Muista siis varautua näihin niin etukäteen kuin vaelluksen aikanakin! Kunnon varusteet, riittävästi (maistuvaa) ruokaa sekä itsetuntemus ovat oiva lähtökohta hyväntuuliselle vaellukselle. Suklaasta tulee aina parempi fiilis, oli mikä tahansa vialla.

Ahkio

Varusteet: mitä mukaan milloinkin?

SOOPAlla on tarjolla varsin kattava lista vaelluskohtaisista varusteista. Lue se läpi ja tarkasta kohta kohdalta, että kaikki on mukana. Puuttuvia  varusteita voi kysyä lainaksi esimerkiksi muilta soopalaisilta SOOPAn sähkopostilistan (soopa (at) lists.oulu.fi) kautta. Varusteista kannattaa jutella etukäteen kokeneemman kanssa, ja saatuja kokemusvinkkejä ja neuvoja kannattaa kuunnella! ”Miksi?” on aina hyvä kysymys. Jos olet epävarma jonkin varusteen sopivuudesta vaellukselle, kysy. Mahdollisuuksien mukaan näytä varusteitasi jollekin kokeneemmalle vaeltajalle.

Kohtuus varusteiden kanssa on olennaista etenkin rinkan kanssa kulkiessa. Ruokaa on hyvä olla vähän ylimääräistäkin, sillä sitä on helppo syödä pois, mutta turhien ekstravaatteiden mukana kantamista kannattaa välttää, sillä niiden paino ei häviä minnekään reissun aikana. Kokemuksen ja kokeneempien vaeltajien vinkkien avulla selvenee mitkä asiat ovat turhia ja mitkä välttämättömiä.

Älä ota mukaan mitään kampetta, jota et osaa käyttää ja testaa varusteesi aina ennen vaellusta (testaa myös ne tutut varusteesi, jotta tiedät, että ne ovat edelleen toimintakunnossa/ehjät) . Uusissa kengissä on omat riskinsä, hiertymät ovat varsin todennäköisiä. Niihin kannattaa myös tutuilla kengillä kulkiessa varautua mm. rakkolaastarien, urheiluteipin ja hyvien vaellussukkien voimin.

Muista myös testata rinkan lopullinen paino ennen vaellukselle lähtöä. Kiinnitä huomiota siihen, että pakkaat rinkan oikein: painavimmat asiat mahdollisimman ylös ja lähelle selkää, rinkan kuuluu näyttää korkealta ja kapealta eikä leveältä ja paksulta. Talvella alempi painopiste voi auttaa pysymään pystyssä helpommin. Älä myöskään pakkaa liikaa tavaraa rinkan ulkopuolelle, minkään ei kuuluisi heilua löysästi kiinnitettynä. Muista huomioida, että mukaan tulee myös yhteisiä tavaroita. Ylimääräisiä kiinnityshihnoja on aina hyvä olla mukana.

Ennen hiihtovaellukselle lähtemistä testaa metsäsuksilla hiihtämistä ja säädä siteet saappaisiin sopiviksi, jos saat sukset haltuusi ennen reissuun lähtöä. Muista myös ylä- ja alamäkiharjoitus sekä rinkka selässä hiihto! Varmista, että sauvat ovat ehjät ja niissä on isot sommat (somman läpimitta väh. 10cm, jotteivät sauvat uppoa lumeen).

Vaatetus

  • Kerrospukeutuminen: ohuet kerrokset helpottavat lämmönsäätelyä.
  • Tuulenpitävät päällysvaatteet, vedenpitävyys/vettä hylkivä materiaali suuri plussa (vedenpitävyys välttämätöntä Syysvaelluksella).
  • Vähintään kahdet käsineet, koska toiset voivat kastua (kuivattaminen olosuhteista riippuen voi olla haastavaa). Sormikkaat ovat kätevät, jos ei ole kauhean kylmä, samoin kynsikkäät.
  • Vältä puuvillaa, erityisesti alusvaatteissa.

Lämmittäviä tekijöitä

  • Talvella untuvatakki taukoja sekä telttailua varten.
  • Talvella kunnon makuupussi on välttämätön. Yhden lämpimän korvaa kaksi ohuempaa! Koenuku esim. parvekkeella. Pakkaa pussi aina vedenpitävästi.
  • Makuualusta: talvella yksi paksu (väh. 2cm) tai kaksi ohuempaa lämpöeristeeksi, enin kylmyys tulee maasta! Alustaa käytetään myös istuinalustana.
  • Ennen vaellusta on hyvä suorittaa harjoitusyö, jolloin tulee testattua sekä makuualustan että makuupussi(e)n riittävyys. Talvella voi yöllä olla jopa -30 astetta pakkasta, ja syysvaelluksellakin lämpötila voi pudota nollan alle – testaa varusteesi näissä lämpötiloissa, mikäli mahdollista!
  • Huopakumpparit, joissa irrotettava huopavuori (irrotettavan vuoren voi ottaa kuivumaan makuupussiin, märät huovat ovat ikävät ja vilustuttavat).
  • Tarpeeksi kuivia sukkia (eivät vie paljon tilaa ja ovat erittäin tärkeät).
  • Villa lämmittää märkänäkin ja sitä paitsi kastuu heikosti.

Hinnat

SOOPAn tapahtumat pyritään järjestämään siten, että niiden hinnat pysyvät opiskelijan kukkarolle ystävällisinä. Useimmat SOOPAn retket ovat maksullisia. Hintoihin sisältyvät aina majoitus, kuljetukset sekä joskus muonitus (mainitaan aina erikseen!) lukuun ottamatta meno- ja paluumatkojen eväitä.

HUOM! Hintaan ei koskaan sisälly mitään vakuutuksia, joten niistä sinun tulee huolehtia itse!! Sinulla tulee myös olla omat varusteet, mutta SOOPA lainaa telttoja ilmaiseksi järjestämilleen vaelluksille.

Vakuutus

Liittymällä Suomen Partiolaisten jäseneksi saat vakuutuksen kaikkiin partiotapahtumiin. HUOM! Ulkomailla vakuutus on voimassa ainoastaan sellaisilla reissuilla, joista on ilmoitettu Suomen Partiolaisille etukäteen osallistujalistoineen ja jäsennumeroineen. Varmista aina ennen tapahtumaa tapahtuman järjestäjiltä, onko näin tehty, ja onko kyseinen vakuutus voimassa! Kotimaan vaelluksilla ja retkillä riittää, että lippukunnanjohtaja on tietoinen retkelle osallistuvista, retkikohteesta ja retken johtajasta.

 http://www.partio.fi/partiolaisille/partiovakuutus

Lisää infoa?

Erityistä informaatiota tapahtumista saa sekä retken järjestäjältä että hallituksen jäseniltä! Lisää retkeilystä voit lukea esim. Olli Aulion kirjoista tai internetin uutisryhmästä: sfnet.harrastus.retkeily. Lisävinkkejä linkeistä.

Kirjoittanut:

Tuuli Veteläinen 1/2014