Liity sähköpostilistalle!
SOOPA:n tapahtumista tulee aina tarkempaa tietoa postituslistalle, missä voi myös esim. kysellä varusteiden vuokrausta tai vastaavaa.
Vaelluksella ihminen kuluttaa merkittävästi enemmän energiaa kuin esimerkiksi arkisessa opiskelussa, minkä takia vaellusruoan on sisällettävä paljon kaloreita ja kilojouleja, ja sitä tulee syötyä normaalia enemmän. Useimmat mukaan tulevat ruoat kannattaa ottaa mukaan kuivattuna (ei niin olennaista ensimmäisen päivän ruoilla, sillä niitä ei kanneta kovin kauaa), sillä joudut kantamaan kaiken ruoan mukanasi. Ruoka-aineiden kuivatus itse on kohtuullisen helppoa ja mahdollistaa kaikenlaisien ruokien valmistuksen vaelluksen aikana. Ohjeita kuivaukseen sivun lopussa.
Ruoat kannattaa pakata siten, ettei vaelluksella tarvitse ruveta mittailemaan. Esimerkiksi puurohiutaleet voi pistää pakastepusseihin kahden aamun annoksina. Ruokaa pakatessa kannattaa myös huomioida reissussa muodostuvan jätteen määrä. Alumiinia sisältävät valmispastapussit eivät pala kaminassa!
Pyri selvittämään itse tarvitsemasi ruoan määrä ennen lähtöä, mutta jos olet epävarma tarvittavan ruoan määrästä, ota mieluummin liikaa kuin liian vähän. Nälkäisenä ei ole kiva olla, ja ryhmästä löytyy kuitenkin yleensä joku jolla on aina nälkä / pohjaton maha.
Aamupalan on hyvä koostua enimmäkseen pitkäkestoisista hiilihydraateista, että saat riittävästi energiaa päivään. Mutta toki kaikkien aterioiden on hyvä sisältää myös rasvoja ja proteiinia, että ravinto on riittävän monipuolista.
Esimerkkejä:
Lounasruoan tulee olla nopeasti valmistettavaa ja suhteellisen kevyttä (täydellä vatsalla voi olla ikävä kulkea). Erityisesti kaamosvaelluksella lounaan teko termospulloon on yleisin käytäntö, sillä valoisaa hiihtoaikaa on rajallisesti ja pakkastakin voi olla paljon (suositellaan keittoa, helpompi saada ulos ja tiskata pullo tai vaihtoehtoisesti termarin sisään voi sujauttaa kestävän muovipussin). Lounas on hyvä koostua enimmäkseen hiilihydraateista, että jaksat taivaltaa päivän matkan loppuun.
Esimerkkejä:
Päivällinen on päivän tärkein ateria. Leirissä aikaa ruuanlaittoon on enemmän, joten hieman monimutkaisemmatkin ruuat onnistuvat, ja koska ruoan jälkeen ei tarvitse heti lähteä liikkeelle, ei suurempi annoskaan paina vatsassa. Päivällinen voi olla enemmän proteiini ja rasvapitoinen, koska keholla on ilta aikaa sulattaa ruokaa ja siten valmistautua seuraavaan päivään.
Esimerkkejä:
Vaeltamiseen kuuluvat myös tauot ja niihin pienet naposteltavat. Naposteltavien tarkoitus on olla nopeasti saatavia pieniä välipaloja, jotka antavat lisää energiaa matkaan. Muista myös juoda vettä! Illasta pelkkä vesi saattaa käydä liian yksitoikkoiseksi, joten tee, kaakao tai muu tuhdimpi juotava on paikallaan. Lisäksi, jos tiedät että yöpaikalla on vaikka lättyjen tai makkaran paistomahdollisuus, niin näitäkin voit harkita, mutta näistä kannattaa yleensä olla yhteydessä myös muuhun ryhmääsi.
Esimerkkejä:
Jos kaupasta saatavat valmiiksi kuivatut ruoat eivät sovi budjettiin, haluat maustaa ruokasi paremmin tai kaupan valikoimasta ei löydy sinun ruokavalioosi sopivia retkiruokia, ruoan kuivaaminen itse on helppo tapa nauttia mieleisistä aterioista myös retkellä. Ruokia voit kuivata vaikkapa tavallsiessa uunissa, mutta myös monista kauposita saatavat hyötykasvikuivurit ovat nykyään monien vaeltajien saatavilla, sillä niiden hinnat alkavat n. 50 eurosta. Kuivuria hankkiessa kannattaa huomioida mm. että sen puhdistus on helppoa, sillä esim. lihaa kuivatessa siitä yleensä valuu jonkinverran rasvaa kuivurin pohjalle. Toki ruokien itse kuivaaminen vaatti jonkinverran työtä ja huolellisuutta esim. kokemuksella voin sanoa, että yksi kuvaamani perunasatsi oli alkanut pilaantumaan jo parissa kuukaudessa, vaikka muut olivat täysin kunnossa. Myös itse kuivaamista aineista ruoan valmistusta kannattaa kokeilla jo kotona, että vaelluksella ei tule isoja yllätyksiä.
Kaikki kuivattavat aineet kananttaa leikkoa ohuiksi siivuiksi, suikaleiksi tai paloiksi. Mitä ohuempi, sitä nopeammin se kuivuu kuivurissa ja likoaa vaelluksella, mutta sitä enemmän se vie tilaa kuivatessa. Kuivattavat aineet tulee levittää yhteen kerrokseen kuivurin tasolle, sillä muuten kova pilkkomistyösi menee hukkaan. Ennen kuivaamista juurekset kannattaa höyrttää tai keittää, niin että itse vaelluskella ne tarvtsee vain liottaa ja lämmittää, niin säästämme aikaa ja polttoainetta. Lihat, kalat ja kanat yms. kannattaa kypsentää ja valuttaa enimmät rasvat pois, esim. taloispaperin päällä ennen kuivaamista, sillä rasvaiset ainekset saattavat härskiintyä pidempään lämpimässä ollessaan. Samoin voit maustaa ruoat tai tehdä valmiita mautesekoituksia kotona valmiiksi, niin voit loihtia vaelluksella hämmästyttäviä makuelämyksiä.
Lihat kestävät kuivatessa korkeimman lämpotilan, monet sivut näyttävät suosittelevan enintään 50 astetta, mutta voit kokeilla myös korkeampaa. Juurekset ovat jonkinverran herkempiä lämmön suhteen ja marjat ja hedelmät kaiksita herkimpiä. Jälkimmäisille suosittelisin enintään 40 asteen lämpöä. Liian kova kuivauslämpö ei ole katastrofi, mutta saattaa jättää aineksiin epämiellyttävän maun tai koostumiksen. Jos lämpötila on liian alhainen (kuten huoneenlämmössä), niin aineet saattavat alkaa pilaantumaan. Sopivan lämmön omalle kuivurllesi löydät parhaiten kokeilemalla. Jos kuivurissasi ei ole lämpötilan sätöä, voit käyttää siihen esim. auton lämmityspistorasiaan tarkoitettua ajastinta, niin että laitat kuivurin olemaan päällä esim. 15min ja pois 15min (periaatteessa 50% teho) tai jokin muu suhde, mikä on sopiva. Kuivaamisessa tärkeää on myös ilmankierto, eli tavallisella uunilla kuivattaessa jätä luuku vähän ravolleen, että ilma pääsee vaihtumaan riittävästi. Ruoka-aineiden kuivaaminen kestää kuivurista, ruoista ja ruokien koosta riippuen 8 – 36 tuntia. Hyvin kuivunut ruoka-aine on yleensä kova (mutta mm. hedelmät saattavat jäädä notkeiksi) ja tasaisen värinen (esim. peruna sopivasti kuivattuna on tasaisen keltainen, mutta liian kuumassa se alkaa ruskistua).
Kuivaamisen jälkeen pakkaa aineet muovipusseihin ja sulje ne. Juurekset, marjat ja hedelmät voit säilöä vaikka huoneenlämmössä, mutta kuivassa ja pimeässä paikassa. Lihojen pidempiaikaiseen säilömiseen suosittelisin silti pakastinta, rasvojen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Kaikki kuivaamasi ruokapussit kannattaa tarkistaa ennen vaellusta, että jos jokin on mennytkin pieleen, kerkeät vielä reagoida tilanteeseen. Kuiva-aine pakkauksiin kannattaa laittaa jonkinlainen merkintä jo pakattaessa, että minkäverran sen alkuperäinen paino oli, tai että montako anonsta pakkauskessa on. Näin sinun ei tarvitse vaellusta edeltävänä iltana alkaa miettimään, että onko minulla nyt tarpeeksi ruokaa mukaan.
Kuivattuja aineksia kannattaa liottaa puolesta tunnista kolmeen tuntiin runsaassa vedessä, riippuen aineen tyypistä ja raekoosta. Liotessa aine turpoaa lähelle alkuperäisitä kokoaan, joten niitä ei kannata ahtaa kuivana koko purkkia täyteen. Suuntaa-antavana nyrkkisääntönä olen pitänyt, että nestettä tulisi olla astiassa noin kaksinkertainen korkeus kuiva-aineen korkeuteen nähden, että kuiva-aineelle riittää nestettä imeytymiseen. Voit liottaa kuiva-aineet ja musteet joko haaleassa vedessä ja sen jälkeen kypsentää, tai kaataa esim. ruokatermariin kuuman veden ja syödä tuloksen sellaisenaan. Näitä kannattaa kuitenkin testata jo kotona ennen lähtöä, niin tiedät paremmin ainesten käyttäytymisen.
Muutamia hyviä linkkelä kuivaamiseen löytyi piakisella etsinnällä seuraavaa: Tunturikeittiö, Duottar ja Martat
Herkullisia retkiä kuivatuilla ruoilla toivottaa Eero Penttilä.
Jauhelihaa voi kuivata ihan tavallisessa uunissakin, joskin kiertoilmauunissa kuivuu nopeammin, kuivurista puhumattakaan. Koska rasva härskiintyy helposti, kannattaa kuivata mahdollisimman vähärasvaista jauhelihaa. Jos kuitenkin haluat käyttää halpaa tarjousjauhelihaa, kuivaa se vasta vähän ennen lähtöä.
Juurekset kannattaa pilkkoa pieniksi ja kiehauttaa, vihannekset vain pilkotaan ennen kuivausta. Kuivataan kunnes rapeita.